Vakuuttaminen

Kahdessa maassa työskentely

aiheuttaa ongelmia

A1 luokan kansalainen

Suomalainen rakennusfirma palkkaa virolaisen hitsaajan helsinkiläiselle työmaalle. Työnantaja maksaa sosiaalivakuutusmaksut Suomeen samoin kuin muistakin työntekijöistään. Kuukauden kuluttua maksut onkin hoidettava Viroon, vaikka työtä tehdään Suomessa suomalaiselle työnantajalle. – Mistä on kyse?

Teksti: Antti Karkiainen Kuvitus: Jouko Ollikainen

Euroopan unionin vakuuttamissääntöjen mukaan eläke voi kertyä vain yhteen maahan kerrallaan. Esimerkiksi Suomessa työskentelevät virolaiset vakuutetaan Suomen työeläkejärjestelmään. Jos he ovat kuitenkin Virosta lähetettyjä työntekijöitä, eläkevakuutus hoidetaan Viroon. Siellä järjestetään myös muu työntekijän sosiaaliturva, kuten sairausvakuutus ja työttömyysturva.

Tilanteet monimutkaistuvat, jos työntekijä on töissä useassa maassa, esimerkiksi Virossa ja Suomessa yhtä aikaa. Tällöin työntekijällä tulisi olla usean maan A1-todistus, jota työnantajan pitäisi osata työhönotto­tilanteessa kysyä. Todistus osoittaa, minkä maan sosiaaliturvaan piiriin työntekijä kuuluu. Näin eläke ei pirstaloidu useampaan maahan samalta­ ajalta.

– Toisaalta myös työntekijän pitäisi osata kertoa, että hänellä on A1-todistus. Jos tieto ei kulje, työntekijä saatetaan vakuuttaa kahdessa maassa yhtä aikaa, kertoo vakuuttamisyksikön päällikkö Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskuksesta.

Lundqvistin mukaan Eläketurvakeskuksessa selvitellään vuodessa muutamia satoja tapauksia, joissa työntekijä on virheellisesti vakuutettu kahdessa maassa samanaikaisesti. Tapaukset on tärkeä selvittää heti, kun ne ilmenevät. Eläkemaksujen ja etuuksien korjaaminen vuosien päästä voi olla vaikeaa ellei mahdotonta.

Viime aikoina myös Rakennusteollisuudessa on herätty tilanteeseen.

– Toistaiseksi tietoomme on tullut muutamia tapauksia. Jäsenyrityksemme on palkannut ihan tavallisesti virolaisen, ja jälkikäteen on ilmoitettu että eläkeasiat pitäisikin korjata Viroon, kertoo Rakennus­teollisuuden asiamies Ville Wartiovaara.

Wartiovaaran mukaan tilanne on räjähtämässä käsiin, koska Viro on alkanut myöntää yhä enemmän ­usean­ maan A1-todistuksia.

Muutos näkyy Eläketurvakeskuksen tilastoissa. Viidessä vuodessa usean maan A1-todistusten määrä Virosta on lähes kolminkertaistunut. Vuonna 2011 Suomeen Virosta myönnettyjen usean maan todistusten osuus kaikista A1-todistuksista oli 18 prosenttia (noin 3 000 ta­pausta), viime vuonna se oli peräti 70 prosenttia (noin 8 000).

Suurin muutos ajoittuu vuosiin 2013–2014. Tuolloin Eläketurvakeskus kampanjoi usean maan työskentelyn vakuuttamissäännöistä ja ­-ongelmista Virossa.

– Kampanja onnistui hyvin: virolaiset työnantajat ja työntekijät ovat tulleet tietoisiksi EU-säännöistä ja ovat oppineet hakemaan oikeanlaista todistusta Virosta. Myös Viron yhdyslaitoksemme vahvistaa tämän käsityksen, kertoo Lundqvist.

Kalliimpaa vakuuttaa Viroon

Wartiovaaran mukaan suurin epäselvyyksiin liittyvä vääryys on oikein vakuuttamisesta työnantajalle koituvat lisäkustannukset. Vaikka A1-todistus tulee työnantajan tietoon jälkikäteen, sosiaalivakuutusmaksut pitää korjata oikeaan maahan.

Käytännössä sosiaalivakuutusmaksut palautetaan Suomesta työnantajalle ja työnantaja maksaa maksut A1-todistuksen myöntäneeseen maahan kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti.

Wartiovaaran mukaan eläkemaksujen selvitteleminen ja vakuutuksen hoitaminen Viroon on työlästä. Se vie aikaa, joka on rahaa – pois varsinaisesta yritystoiminnasta.

– Virohan on vielä helppo verrattuna Romaniaan tai Slovakiaan. Millä kielellä ja minne siellä kommunikoidaan, Wartiovaara kysyy.

Lisäkuluja tulee myös sosiaalivakuuttamisesta. Työnantajat maksavat työntekijästä suurin piirtein yhtä suurta työeläkemaksua Suomessa ja Virossa, mutta sosiaalivakuutusmaksujen kokonaisuus on Virossa kalliimpi.

– Tämä on kestämätön tilanne. Päteväkin virolainen voi jäädä palkkaamatta, jos meillä on riski saada takautuvasti kuluja. Lisäksi on erikoistöitä, joihin ei ole tarjolla paikallista työvoimaa. Tällöin on pakko palkata virolainen, josta voi seurata lisäkuluja.

Rakennusliitolla ei ongelmaa

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on tietoinen kahden maan vakuutusongelmasta, mutta ei pidä sitä suurena. Yksikään virolainen työntekijä ei ole asiasta liittoon valittanut.

– Nehän on suht’ nuoria kavereita. Ei ne sitä eläkettä mieti. Toki varmaan siinä vaiheessa alkaa kiinnostaa, kun jäävät eläkkeelle ja katsovat mitä jäi käteen.

Silloin maksujen korjaaminen voi olla myöhäistä. Suokkaan mukaan ongelma on silti nimenomaan työnantajan. Virolaiselta duunarilta ei voi edellyttää EU-lainsäädännön tuntemista.

– Eihän yksittäisellä työntekijällä ole mitään mahdollisuuksia ymmärtää, miten nämä säännöt toimii, jos työnantajatkaan eivät niitä tajua, Suokas kertoo.

Entä Wartiovaaran mainitsema virolaisten työntekijöiden hylkiminen? Eikö ole ongelmallista, jos työntekijä jätetään palkkaamatta, vaikka hänellä on paperit kunnossa.

– Työnantajahan palkkaa Suomessa kenet haluaa, sillehän me ei olla ikinä mahdettu mitään, toteaa Suokas.

Lisää tietoa EU-säännöistä

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että EU-säännöt ovat hankalia. Niiden puitteissa on kuitenkin toimittava.

Wartiovaaran mukaan ongelma ratkeaisi, jos työnantajat saisivat reaaliaikaista tietoa Suomeen tulevien työntekijöiden A1-todistuksista. Näin työnantaja ei olisi vain virolaisen työntekijän sanan varassa.

A1-todistus on työntekijää koskeva henkilötieto, joten tietoja todistuksesta ei voi antaa kaikille tahoille.

– Työntekijän palkanneella työnantajalla on tietysti oikeus tiedustella henkilön vakuuttamisasiaa Eläketurvakeskuksesta. Autamme asiassa mielellämme. On kaikkien etu, että vakuutusmaksut ja etuudet menevät alusta saakka oikein, kertoo Lundqvist.

Tärkeintä tilanteen parantamiseksi onkin työnantajien informoiminen EU:n vakuuttamissäännöistä. Koulutuksia ja tilaisuuksia aiheesta on jo järjestetty. Lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä on suunnitteilla.

Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskuksesta tunnistaa ulkomaantyön vakuuttamisen koukerot. Hän työskentelee Ulkomaantyön vakuuttaminen -yksikön päällikkönä.
Marjaana Lundqvist Eläketurvakeskuksesta tunnistaa ulkomaantyön vakuuttamisen koukerot. Hän työskentelee Ulkomaantyön vakuuttaminen -yksikön päällikkönä.
Ville Wartiovaara Rakennus- teollisuuden lakimiehenä näkee  työelämän muuttumisen  vaikutukset suoraan työssään.
Ville Wartiovaara Rakennus- teollisuuden lakimiehenä näkee työelämän muuttumisen vaikutukset suoraan työssään.
Kyösti Suokas Rakennusliiton  varapuheenjohtajana tarkastelee  asiaa työntekijöiden edunvalvonnan  näkövinkkelistä.
Kyösti Suokas Rakennusliiton varapuheenjohtajana tarkastelee asiaa työntekijöiden edunvalvonnan näkövinkkelistä.

Ulkomaantyön vakuuttaminen

EU-sääntöjen mukaan työntekijä ja yrittäjä kuuluu aina vain yhden maan sosiaaliturvaan. Pääsääntöisesti työ vakuutetaan työskentelymaassa.

Poikkeuksen muodostavat lähetetyt työntekijät ­ja yrittäjät, jotka vakuutetaan lähtömaassa.

Poikkeuksen muodostavat myös kahdessa tai ­useammassa maassa työskentelevät. Tällöin henkilön on otettava yhteyttä asuinmaansa sosiaaliturvaviranomaisiin. Viranomaiset ratkaisevat EU-sääntöjen puitteissa, minkä maan sosiaaliturvaan työntekijä kuuluu.

Kahden maan työskentelytilanteet ratkaisee ­Suomessa Eläketurvakeskus, Virossa Sotsiaalkindlustusamet.

Vakuutus­ratkaisuun vaikuttaa:

Missä maassa asuu vakituisesti.

Työskenteleekö asuinmaassaan huomattavan osan työstään.

Minkämaalaisille työnantajille työtä tehdään.

Jos yhdessä maassa on työsuhde ja toisessa työskennellään yrittäjänä, kaikki työ vakuutetaan työsuhdemaassa.