työkyky

Polku työurapolulla tampataan yhdessä. Kuvassa Katriina Lehtonen (vas.) ja Outi Hartikainen raikkaassa asiakastapaamisessa Salmisaaren maisemissa eläkeyhtiö Varman toimitalon edustalla.
Polku työurapolulla tampataan yhdessä. Kuvassa Katriina Lehtonen (vas.) ja Outi Hartikainen raikkaassa asiakastapaamisessa Salmisaaren maisemissa eläkeyhtiö Varman toimitalon edustalla.

Työkykyjohtamisella avautuu polku

vaikka umpihankeen

Työilmapiiri tuulettui ja henkilöstön työkyky koheni. Samanaikaisesti sairauspoissaolot kääntyivät laskuun. Miten tämä tehtiin? On hypättävä lumihankeen ja otettava selvää.

Teksti Anne Iivonen Kuvat Liisa Huima

Konkretiaa ja tekoja, ei shamppanjaa ja vaahtokarkkeja. Tämä oli mottona, kun Parman henkilöstöjohtaja Katriina Lehtonen ja Varman kehityspäällikkö Outi Hartikainen tamppasivat työkykyjohtamisen polulle ensimmäisiä jalanjälkiä.

Betonirakentamiseen erikoistunut Parma nosti työkykyasiat aktiiviseksi osaksi bisnesstrategiaansa. Muutoksessa työeläkeyhtiö Varma toimii sparrausapuna.

Lumi tarttuu tukkaan ja pallot suihkivat taivaalle. Katriina Lehtosen ja Outi Hartikaisen näpeissä palloja syntyy liutana kuin vettä vaan. Tulosta syntyy, kun tavoite on molemmille sama.

Työeläkemaksu alemmaksi

Nelisen vuotta sitten käynnistetty työkykyjohtamisen suunnitelmallinen yhteistyö alkoi tuottaa tulosta työeläkeyhtiön tarjoaman palvelun ja sparrauksen tuella.

– Parmassa työkyvyttömyystapauksien kasvuun havahduttiin kustannusten jatkuvan nousun herättäminä, henkilöstöjohtaja Lehtonen kertoo.

– Maksuluokkamme saatiin kuriin määrätietoisella työllä. Sitkeytemmme palkittiin, sillä kustannukset alenivat peräti viisi maksuluokkaa aiemmasta, Lehtonen kertoo.

Nyt työkykyriskin hallintaan Parmalla on aiempaa tarkempaa tietoa käytettävänään.

Mikään ei tule ilmaiseksi

Loppupelissä kyse on rahasta. Työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia työnantajat maksavat työeläkemaksussa. Yrityksen kokonaispalkkasumma vaikuttaa siihen, miten paljon oma maksuluokka vaikuttaa työnantajan työkyvyttömyysmaksuun.

Parma Oy:n tapaisen suuren työnantajan, jolla henkilöstöä on lähes 600 työntekijää, työeläkevakuutusmaksujen kokonaiskustannukset riippuvat siten myös yrityksen työkyvyttömyysseläkkeiden määrästä.

Mikään etuus ei tule ilmaiseksi, ei myöskään työeläke. Lopulta työkyvyn heikkenemisestä johtuvat ennenaikaiset työkyvyttömyyseläketapaukset lankeavat yrityksen maksettavaksi.

Työeläkemaksusta enimmän osan maksaa työnantaja, ja työntekijä osaltaan palkansaajan työeläkemaksun verran.

Kun yrityksen vuosittainen kokonaispalkkasumma nousee lähes 32 miljoonaan euroa, määräytyy niiden suurtyönantajien työeläkevakuutusmaksuun sisältyvä työkyvyttömyysmaksu kokonaan sen maksuluokan mukaan, johon työnantaja kuuluu.

Tässä syy, miksi yrityksen työkyvyttömyyseläketapausten vaikutus työkyvyttömyysmaksuun otetaan todesta.

Työkyvyttömyystapausten maksurasitus on suurtyönatajilla täysimääräinen. Silloin kulurakenteeseen pääsee parhaiten vaikuttamaan ennakoivalla työkykyjohtamisella, työterveyshuollon, hr-asiantuntijoiden ja työeläkeyhtiön osaamiset yhdistämällä.

Kun kokonaispalkkasumma asettuu noin kahden miljoonan ja noin 32 miljoonaan välille, niin kuin Parma Oy:n tapauksessa työkyvyttömyysmaksu määräytyy sekä työnantajan omien työkyvyttömyystapausten perusteella että perusluokan mukaan.

Työeläkeyhtiö neuvoi ja opasti

Parmassa työkykyriskit otettiin muutama vuosi sitten lähempään tarkasteluun, ja uusia toimintatapoja johdossa jo kiitellään.

– Muutos varmistetaan käyttökelpoisilla työkaluilla ja mittaristolla, jolla yritysjohto voi seurata tilanteen kehitystä. Mitään muutosta työelämässä ei saa lävitse käskyttämällä ja kyykyttämällä.

– Tarvitaan kannustavaa työilmapiiriä, neuvoa ja opastusta uusien toimintatapojen omaksumiseen, kertoo Varman kehityspäällikkö Outi Hartikainen.

Henkilöstöjohtaja Lehtonen kiittää, että aktiivisten toimien jälkeen parantunut yhteishenki tuottaa iloa työyhteisössä – ja yritykselle sitä myötä parempaa tulosta.

Työelämässä alisuorittaminen, motivaation kuihtuminen ja epämukavaksi koettu työilmapiri vievät energiaa ja mielenkiinnon yhdessä tekemisestä.

– Käytännössä sellaisessa tilanteessa yritysten voimavaroja menee hukkaan. Usein se merkitsee myös sitä, ettei liikeideoita saada kukoistamaan, Hartikainen muistuttaa.

Terveenä eläkkeelle

Työeläkeyhtiöt auttavat asiakasyrityksiään kartoittamaan työkyvyn riskejä.

Yritysten, työeläkeyhtiöiden ja yksittäisten työntekijöiden intressit ovat yhteiset ja samat: päästä terveenä ja hyväkuntoisena eläkkeelle. Polku työurapolulla tampataan yhdessä.

Työelämä muistuttaa joskus tarpomista umpihangessa. Täyden työeläkkeen kerryttämiseksi työuran tulisi kestää keskimäärin pyöreät 40 vuotta, satoi tai paistoi.

Työeläkeyhtiö Varma maan suurimpana yksityisalojen työeläkeyhtiönä luo käytäntöjä työkykyjohtamisen palvelujen tarjontaan.
Työeläkeyhtiö Varma maan suurimpana yksityisalojen työeläkeyhtiönä luo käytäntöjä työkykyjohtamisen palvelujen tarjontaan.

Mittaristo hälyttää

riskirajoista

Henkilöstöjohtaja Katriina Lehtonen kertoo saaneensa uusia työkaluja Varman toteuttamasta Työkykyjohtamisen tietopalvelusta.

– Tällä työkykymittaristolla pystymme toteamaan kehityksen suunnan. Tietopalvelusta näen yrityksemme työkykyjohtamiseen liittyvät asiat kootusti. Tällaisia mittareita myös yritysjohtomme ymmärtää.

– Jos johonkin tulee reagoida, järjestelmä ilmoittaa siitä hälytysrajoin, Lehtonen kertoo.

Hän on tyytyväinen työeläkeyhtiön työkykyasiantuntijoiden kanssa luotuun jatkuvaan seurantatapaan.

Yrityksen velvollisuutena on huolehtia, että työkyky ei heikkene työssäoloaikana.

– Miten muuten voisimme syventää tietoamme henkilöstön työkyvystä, jos emme seuraisi sairauspoissaolojen ja pitkittyneiden poissaolojen kehitystä. Mittaristo antaa eväitä toiminnan suunittelussa, Lehtonen sanoo.

Hyviä kokemuksia työeläkekuntoutuksesta ja työkokeiluista hän mainitsee esimerkkeinä, joita he omaksuivat työkykyjohtamisen prosessin aikana.

– Työntekijöitämme kannustamme huolehtimaan ammattitaidostaan, osaamisestaan, mutta myös henkilökohtaisesta hyvinvoinnistaan, Lehtonen summaa.