reportaasi

Yrittäjän leipä pettuinen – Ruotsissakin

PIENYRITTÄJÄ, kakkosluokan kansalainen

Yrittäjän eläke jää jälkeen palkansaajasta myös Ruotsissa. Moni tarttuu takuueläkkeeseen kuin pelastusrenkaaseen.

Teksti Peter Lindström Kuvat Jonas Ekströmer/ LEHTIKUVA

Aikapommi tikittää – moni perustaa yrityksen ymmärtämättä mitä siitä seuraa. Ongelmia on paljon ja niitä tulee lisää.

Näin luonnehtii Ruotsin yrittäjien sosiaaliturvaa konkariyrittäjä Mats Eriksson Tukholman Östermalmilta.

– Moni pienyrittäjä kokee itsensä huonoksi ihmiseksi. Oikeasti kyse on siitä, että heidän yrityksillään menee heikosti, 57-vuotias ravintolabisneksessä työskentelevä Eriksson kertoo.

Työttömistä yrittäjiksi

Yksinyrittäjien määrä on Ruotsissa kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana, vaikka yrittäjien osuus koko työvoimasta ei samaan aikaan ole kasvanut.

Toiminimiä ja avoimia yhtiöitä syntyy työelämän murroksen aallonharjassa. Yhden henkilön yrityksiä on lähes 75 prosenttia kaikista Ruotsin yrityksistä. Yhtä miestä suurempia mikroyrityksiä eli 1–9 työntekijää työllistäviä on hieman yli viidennes kaikista yrityksistä. Trendin tunnistaa Suomessakin: harvassa ovat ne pienyrittäjät, jotka pystyvät palkkaamaan työntekijöitä yritykseensä.

Ja taas kuten Suomessa: joillekin yrityksen perustamisen liikeideana on toimettomuuden korvaaminen.

– Työttömiä houkutellaan nyt yrittäjiksi. Monet eivät kuitenkaan pysty tai ymmärrä maksaa itselleen palkkaa. Yrityksen alkuvaiheessa tehdään paljon investointeja, jolloin yrittäjän on elettävä vedellä ja leivällä, yrittäjä Mats Eriksson sanoo.

Ruotsissa yrittäjä kartuttaa itselleen eläkettä verotuksen yhteydessä sosiaaliturvamaksuilla. Maksuihin sisältyy muun muassa vanhuuseläkemaksu sekä yleinen eläkemaksu. Jos yrittäjä ei maksa itselleen palkkaa tai hänelle ei jää toiminnastaan verotettavaa ylijäämää, hän jää ilman sosiaaliturvaa. Erikssonilla kävi tuuri. Hän kiittää säntillistä tilitoimistoaan, joka huolehti palkanmaksusta.

– Minulle sentään karttui pieni työeläke, hän sanoo.

Pienyrittäjä häviää aina

Pohjanlahden toisella puolella on neljää kertaa enemmän yrityksiä kuin Suomessa. Asukaslukuun suhteutettuna ruotsalaiset perustavat vuosittain yrityksiä tuplasti härmäläisiin verrattuna.

Ruotsin yrittäjien eläkeongelmat irvistävät kuitenkin tilastoista tutun näköisesti: pienyrittäjän kokonaiseläke on lähes kolmanneksen heikompi kuin palkansaajalla. Naisten ja maahanmuuttajien yrittäjäeläkkeet ovat tätäkin heikompia.

Pienet ja epäsäännölliset tulot selittävät ongelmaa vain osittain.

– Yrittäjä jää palkansaajasta myös siksi, että hän ei saa työantajien kustantamaa sopimuseläkettä, Sosiaalivakuutuksen tarkastusvirasto ISF:n tutkija Gabriella Sjögren Lindquist kertoo.

Takuueläke toimii monen pelastusrenkaana. Puolet ruotsalaisnaisista saa takuueläkettä, yrittäjänaisista tätäkin useampi.

Takuueläke on Ruotsissa Suomen tasolla, vähintään 840 euroa naimattomalle ja 750 euroa avioliitossa olevalle. Sen saa työtä tekemättä. Jos ruotsalaisella on työ- tai yrittäjätuloja, takuueläkkeen määrä vähenee sitä mukaan kun työeläke kasvaa. Takuueläkettä ei makseta Ruotsissa lainkaan, kun henkilön työeläke ylittää 1 230 euroa.

Näin suuren työeläkkeen saadakseen yrittäjän tulee maksaa eläkemaksuja lähes 40 vuotta keskimääräisellä ansiotasolla. Lindquistin mukaan takuueläkkeen taso ei ehkä ihan motivoi kaikkia maksamaan itselleen työeläkettä.

– Harva palkansaajanainen ylittää keskimääräisen ansiotason. Miten se voisi onnistua häneltä yrittäjänä, Lindquist päivittelee.

Maahanmuuttajia etsimässä

Pienyrittäjien määrään vaikuttaa myös maahanmuutto. Moni maahanmuuttaja perustaa palkkatyön puutteessa yrityksen. Pelkästään viime vuonna Ruotsiin saapui yli 160 000 maahanmuuttajaa. Tutkija Lindquist pitää selvänä, että juuri maahanmuuttajien osuus pienyrittäjistä kasvaa lisää.

Saman on huomannut Ruotsin eläkeviranomainen Pensionsmyndigheten. Se on tehostanut pienyrittäjien neuvontaa ja etsinyt heidän joukostaan maahanmuuttajia.

– Olemme kolkutelleet maahanmuuttajien yritysten ovia paljon. Kierrelleet ravintoloissa, kampaajilla, hierojilla, tatuoijilla kertomassa, mitä heidän tulee tietää eläkkeistä, Pensionsmyndighetenin eläkeasiantuntija Monica Petersson sanoo.

Työeläkkeen idea on helppo välittää uusille ruotsalaisille: yrittäjän eläketurva syntyy työstä. Mutta sopimuseläkkeen puute on yrittäjän kuitenkin paikattava itse.

– Jotta yrittäjän saisi saman kuin työntekijä, hänen tulisi eläkemaksujen lisäksi harjoittaa vapaaehtoista eläkesäästämistä, noin 4,5 prosenttia palkastaan.

Iso eläke tehdään itse

Kaikkia pienyrittäjiä eläkeongelmat eivät paina. Tukholman IT-yrittäjillä eläkemaksut ja vapaaehtoiset lisäsäästöt hoituvat – alalla menee paremmin kuin koskaan ja mikroyrittäjien joukko on rakettimaisesti noussut viime vuosina.

Omassa osakeyhtiössään työskentelevälle IT-konsultille Mikael Östbergille omatoiminen eläkesäästäminen on intohimo. Kaikki alkoi siitä, kun Östberg halusi laittaa eläkkeensä kuntoon, mutta pettyi pankin neuvoihin.

– Seuraavaksi otin yhteyttä vakuutusmeklariin. Sain sellaiset 50 aanelosta kotiin ihmeteltäväksi ja kehotuksen pulittaa törkeät viitisen prosenttia välityspalkkiota. Hylkäsin finanssifirmat ja päätin tehdä eläkkeeni itse, Östberg sanoo päätään pudistellen.

Millenium-huumassa nuori Östberg ei murehtinut eläkkeestä. Oman firman tarkoitus oli rahoittaa nuoruuden yöelämä. Nyt viisitoista vuotta myöhemmin kolmen lapsen isänä Östberg säästää kaiken ylimääräisen osakkeisiin ja kuluttomiin indeksirahastoihin.

– Säästän vähintään 10 prosenttia tuloistani. Tavoitteeni on 30 prosenttia, siihen en aina pysty. Tämä olisi pitänyt aloittaa jo kauan sitten.

Kyllä yhteiskunta huolehtii

Pensionsmyndighetenillä tiedetään, että moni pienyrittäjä ei osaa säästää. Yksi tapa yrittäjälle saada rahat riittämään on jatkaa työuraa 65 ikävuoden jälkeen. Vaikka ruotsalainen yrittäjä nostaa eläkettä, hän voi samalla jatkaa työntekoa yrityksessään.

– Se on kannattavaa, sillä yli 65-vuotiaat maksavat pienempiä sosiaalivakuutusmaksuja ja saavat suuremman verovähennykset, Monica Petersson kertoo.

Petersson painottaa, että säästämisessä ei ole yhtä oikeaa tapaa. Säästämiseen vaikuttavat tulojen ja menojen lisäksi esimerkiksi ikä ja elämäntilanne.

It-yrittäjä ja tutkija päätyvät puolestaan samaan ajatukseen, että kansalaisten talousosaamista tulisi parantaa. Oman talouden hallinta olisi otettava kouluihin pakolliseksi oppiaineeksi.

– Ruotsalaiset suhtautuvat riskeihin liian huolettomasti. Ajatellaan, että jos elämässä menee huonosti, yhteiskunta kyllä huolehtii, tutkija Lindquist kuvailee.

Yli kolme vuosikymmentä yrittäjänä pakertanut Mats Eriksson muistuttaa, että säästäminen edellyttää tuloja. Kun verotus syö yrityksen tuloksen, yrittäjän on vaikea maksaa itselleen palkkaa.

Erikssonin ravintola- ja cateringbisneksiä on vaikeuttaa arvonlisävero. Alv on naapurimaassamme pinnan meitä korkeampi eli 25 prosenttia, EU-maiden korkeimpia. Viisi vuotta sitten Eriksson lobbasi alv-alennuskampanjaa autoilemalla Ruotsin läpi Malmöstä Kiirunan ja kirjoitti yrittäjien elämästä blogia. Kampanja kannatti.

Rakentavasti maailmaa katseleva Eriksson valittiin vuoden lobbariksi ja seuraava vuonna valtio myönsi alalle alhaisemman alv-kannan, 12 prosenttia.

– Me ravintola-alan yrittäjät saimme uuden mahdollisuuden sosiaaliturvaan.

Ravintolayrittäjä Mats Eriksson on nähnyt Ruotsin yritysten koko kirjon Malmöstä Kiirunaan.
Ravintolayrittäjä Mats Eriksson on nähnyt Ruotsin yritysten koko kirjon Malmöstä Kiirunaan.
Yrittäjän eläke uupuu kolmanneksen palkansaajasta, kertoo tutkija Gabriella Sjögren Lindquist.
Yrittäjän eläke uupuu kolmanneksen palkansaajasta, kertoo tutkija Gabriella Sjögren Lindquist.
IT-yrittäjä Mikael Östberg säästää intohimoisesti itselleen eläkettä.
IT-yrittäjä Mikael Östberg säästää intohimoisesti itselleen eläkettä.
Lakisääteinen eläke ei riitä yrittäjälle. Siitä syystä hänen tulisi säästää itse lisää, sanoo eläkeasiantuntija Monica Petersson.
Lakisääteinen eläke ei riitä yrittäjälle. Siitä syystä hänen tulisi säästää itse lisää, sanoo eläkeasiantuntija Monica Petersson.
Sosiaaliturva kannattelee elämän kuohuissa eri tavalla palkansaajaa ja yrittäjää Ruotsissakin.
Sosiaaliturva kannattelee elämän kuohuissa eri tavalla palkansaajaa ja yrittäjää Ruotsissakin.

RUOTSI:

Yrittäjän eläke kolmanneksen palkansaajaa pienempi

Taulukossa Ruotsin keskimääräiset kokonaiseläkkeet kuukaudessa (EUR) ennen veroja 66-vuotiaana vuonna 2011.

Euromääräiset luvut sisältävät työeläkkeet, takuueläkkeet, sopimuseläkkeet ja vapaaehtoiset eläkesäästöt. Lähde: SCB.

Kokonaiseläkkeiden veroprosentti on keskimäärin 30%.

Lisätietoa Ruotsin eläkejärjestelmästä: www.etk.fi/muutmaat

Pienillä tuloilla ei kannata vakuuttaa

Toisin kuin Ruotsissa Suomessa yrittäjällä on oikeus lähes kaikkiin samoihin sosiaaliturvaetuuksiin kuin työntekijällä. Suomalaiselle turvattomuutta aiheuttaa kuitenkin sosiaaliturvan alhainen taso sekä turvan rahoittaminen, joka on hänen omalla vastuullaan.

– Yrittäjät kokevat vakuutusmaksut suuriksi jo alimmilla vakuutustasoilla. Eläketurva jää sillä tasolla kuitenkin hyvin alhaiseksi, Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén kommentoi.

Ongelma kärjistyy, kun tulot ovat pienet.

– Alimmilla YEL-tasoilla vakuuttaminen ei ole mielekästä eläke- tai muunkaan sosiaaliturvan näkökulmasta. Alle 10 000 vuosityötulolla yrittäjän etuudet jäävät perusturvan tasolle.

Monet pienituloiset yrittäjät kaipaavat Hellsténin mukaan pelastukseksi Ruotsin mallia: eläkevakuutusmaksu pitäisi maksaa todellisista tuloista.

Yrittäjän kokoinen aukko tasa-arvossa

Ruotsin sosiaaliturvassa on yrittäjän mentävä aukko. Sosiaalipoliittinen edunvalvoja Maria Boborg-Trané Ruotsin pienyrittäjien liitosta kertoo, että yrittäjältä puuttuu sopimuseläkkeen lisäksi myös muuta. Lisäturvaa eivät tuo lisähenkivakuutus kuin työtapaturmavakuutuskaan. Niistä nauttivat vain palkansaajat ja kuitenkin niiden merkitys sosiaaliturvassa on ratkaiseva.

– Sosiaaliturvasi repeytyy rikki heti kun lähdet yrittäjäksi. Harva yrittäjä arvaa, kuinka köyhät eläkepäivät häntä odottavat.

Moni yrittäjä joutuu pienen eläkkeensä vuoksi jatkamaan yrityksessään yli eläkeiän. Boborg-Tranén mukaan kyseessä on kasvava ongelma, jota ei vielä täysin ymmärretä.

– Harvalla Ruotsin valtiopäivillä istuvalla poliitikolla on kokemusta yrittämisestä.