luupin alla

Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston päällikkö Ismo Riskun laskelmat kertovat kuinka paljon vakuutetut saavat vastinetta työeläkemaksuilleen.
Eläketurvakeskuksen suunnitteluosaston päällikkö Ismo Riskun laskelmat kertovat kuinka paljon vakuutetut saavat vastinetta työeläkemaksuilleen.

Nyt eläkkeellä olevat saavat parhaan tuoton työeläkemaksuilleen

Rahalle vastinetta

1940-luvulla syntyneet saavat noin viiden prosentin tuoton eläkemaksuilleen. Tämä on jokseenkin kaksinkertainen 1970-luvulla ja myöhemmin syntyneille muodostuvaan tuottoon verrattuna. Nuoremmat sukupolvet saavat kuitenkin aiemmin syntyneitä suuremmat eläkkeet.

Teksti Antti Karkiainen Grafiikka Katri Saarteinen

Oikeudenmukaisuus on yksi eläkejärjestelmän kuumista perunoista. Mielenkiintoisen näkökulman kestopuheenaiheeseen tarjoaa sisäisen tuoton käsite.

Sisäisen tuoton avulla pystytään vertaamaan sukupolvien ja sukupuolten saamaa reaalituottoa eläkejärjestelmästä. Tämä laskennallinen suure kertoo kuinka suuren reaalituoton kukin ryhmä saa työeläkemaksuilleen eläke-etuuksina.

Eläketurvakeskuksen tuottama laaja arvio kattaa vuosina 1940–2000 syntyneet yksityisalojen palkansaajat.

– Parhaan tuoton eläkemaksuilleen saavat jo eläkkeellä olevat sukupolvet. Sisäinen tuotto laskee vuonna 1940 syntyneiden 6,5 prosentista 1970-luvulla syntyneiden 2,3 prosenttiin, jonka jälkeen taso vakiintuu, kertoo osastopäällikö Ismo Risku Eläketurvakeskuksesta.

Vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus kasvattaa hieman nuorimpien ikäluokkien sisäisiä tuottoja. Kokonaisuudessa uudistuksen vaikutukset eri sukupolvien asemaan ovat kuitenkin vähäisiä.

Syynä eläkemaksun suuruus

Tuottoero johtuu pääosin siitä, että menneisyydessä työeläkemaksu oli nykyistä matalampi.

Maksutason noususta huolimatta kaikki sukupolvet saavat selkeästi suuremman määrän eläkkeitä kuin maksavat eläkemaksuja. Tämä on mahdollista ansiotason kasvun ja eläkerahastojen tuoton vuoksi.

Jos ansiotason kasvu säilyy tulevaisuudessa viimeisimpien vuosikymmenien tasolla, vuonna 2000 syntyneet tulevat saamaan noin kolminkertaiset elinkaaritulot verrattuna 1940 syntyneisiin. Käytännössä nuori joutuu maksamaan suuremman hinnan eläkkeestään, mutta saa aiemmin syntyneitä huomattavasti suuremman eläkkeen.

Mutta millainen yhteiskunta Suomi olisi ollut, jos työeläkemaksu olisi ollut korkeampi järjestelmän alkuaikoina, 1960- ja 1970-luvulla?

– Ilman muuta elintaso olisi ollut matalampi. Korkeammat maksut olisivat tarkoittaneet työssäkäyville matalampia reaalipalkkoja. Välillisesti tämä olisi heijastunut myös heidän lapsiinsa, pohtii Risku.

Käytännössä kyse oli työmarkkinajärjestöjen ratkaisusta. Työeläkelait tulivat voimaan pääasiassa 1960-luvulla, ja työntekijän eläkelain (TEL) valmistelun aikana eläkkeiden rahastoinnista oli huonot kokemukset. Olihan Suomessa vuonna 1938 luotu rahastoiva yksilöllisiin tileihin perustuva eläkejärjestelmä. Tämä järjestelmä, osin sodan ja siihen liittyvän inflaation takia, ei kuitenkaan ikinä kyennyt tuottamaan tyydyttäviä eläkkeitä.

Pitkä ikä tuo naisille paremman tuoton

Sukupuolikohtaisessa tarkastelussa pidemmän korren vievät naiset. He saavat eläkettä suhteessa maksuihin enemmän kuin miehet, koska elävät miehiä pidempään. Käytännössä naiset ehtivät nauttia eläkkeestä kauemmin ja saavat miehiä useammin leskeneläkettä.

Vuonna 1940 syntynyt nainen saa eläkemaksulleen yli kaksi prosenttiyksikköä suuremman tuoton kuin mies. Ero tasoittuu nuorempiin ikäluokkiin tultaessa vajaaseen prosenttiyksikköön.

– Naiset saavat eläkemaksuilleen enemmän vastinetta kuin miehet. Naiset kuitenkin ansaitsevat miehiä vähemmän ja heillä on siksi myös matalammat eläkkeet, huomauttaa Risku.

Tulokset samansuuntaisia ulkomailla

Eläketurvakeskuksen arvio on lähellä tuloksia muista maista. Tämä johtuu siitä, että alkuvaiheessa järjestelmien piiriin tulleiden parempi suhteellinen tuotto on jakojärjestelmän sisäänrakennettu ominaisuus. Vertailukelpoisimmat tulokset löytyvät Pohjois-Amerikasta.

Esimerkiksi Kanadan eläkejärjestelmästä lasketut sisäisen tuoton luvut ovat lähes identtiset Suomen kanssa. Eikä ihme – maiden järjestelmät ovat samanikäisiä ja suurin piirtein samassa kehitysvaiheessa. Kanadassa väestökehitys ei ole niin suuri ongelma kuin Suomessa, mutta meillä eläkevaroja on rahastoitu enemmän suhteessa järjestelmän kokoon.

Naiset vertailussa. Tuottoprosentti on 40-luvulla syntyneillä eduksi, kun taas nuorempien kuukausieläke on selvästi suurempi.
Naiset vertailussa. Tuottoprosentti on 40-luvulla syntyneillä eduksi, kun taas nuorempien kuukausieläke on selvästi suurempi.

Sisäinen tuotto

Sisäinen tuotto kertoo kuinka paljon työeläkemaksuille saa reaalituottoa eläke-etuuksina.

Laskelma perustuu historiallisen aineiston ja pitkän aikavälin ennustelaskelman yhdistämiseen.

Raportissa tarkastellaan laajasti myös eläkemaksujen ja etuuksien pääoma-arvoja.

Yksityisalojen palkansaajien työeläkkeet syntymävuoden ja sukupuolen mukaan. Eläketurvakeskuksen raportteja 9/2015.